Kriittisestä pedagogiikasta

Olen lueskellut Heliltä lainaamaani kirjaa Kriittinen pedagogiikka (Giroux & McLaren). Kriittinen pedagogiikka lähtee ajatuksesta, että neutraalia tietoa ei ole (no shit..) ja että myöskin usein neutraaleina esitetyt koulujen opetussuunnitelmat ja oppisisällöt sisältävät poliittisia päämääriä ja ovat syntyneet poliittisissa prosesseissa. Toisin sanoen kriittinen pedagogiikka tarkastelee kouluja niiden historiallisessa kontekstissa ja osana vallitsevia yhteiskunnallisia valtasuhteita. Näin se pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon historiattomalle, positivistiselle ja politiikasta riisutulle diskurssille, jolle kouluista usein puhutaan. Neutraalin tiedon sijaan kriittinen pedagogiikka ottaa päämäräkseen tarjota oppilaalle

”…kritiikin ja mahdollisuuden kieli, jonka päämääränä on haastaa ja muuttaa modernin byrokratian räikeä alistavuus, samoin androkratian teknologioiden synnyttämä barbarismi. Lisäksi on haastettava kolonialismin logiikka ja hallitsevien eliittien tapa järjestelmällisesti lujittaa luokkahierarkiaa, sekä rodullisten vähemmistöjen ja köyhien demonisoiminen.”

Että näin. Kyseisessä lainauksessa ehkä tiivistyy hyvin, mikä kirjassa on vikana: paljon teoreettisia vaatimuksia, vähän konkretiaa, paikoitellen vaikeasti sanottuna. Mutta olen kyllä pitkälti samaa mieltä kirjan kanssa (paitsi mihin unohtui esim homot ja eläimet?). Itse opettajana tahtoisin tarjota oppilaille välineitä olla kriittisiä ja kyseenalaistaa yhteiskunnallisia rakenteita ja ilmiöitä, ei vähiten koululaitosta. Tämä ei tosin herrojen Giroux & McLaren mukaan riitä vaan ”kriittisten opettajien täytyy toimia muutakin kuin yhteiskuntakriitikoina. Heidän täytyy yrittää muotoilla toivon kieli, joka tähtää yhteiskunnallisten ja materiaalisten suhteiden uudelleen järjestämiseen.” Eli vallankumous on opettajien vastuulla, siistiä. Mutta miten? Lisäksi vierastan hiukan herrojen ehdotonta kieltä: vaikka en poliittisesti neutraaliin opetukseen uskokaan, en mä voi mennä julistamaan vallankumousta oppilaille, vaikka tuskin kirjoittajat nyt ihan sitä tarkoittivatkaan. Ehkä pikemminkin kritiikin ja vaihtoehtojen osoittamisen kautta oppilaat voivat tehdä omat johtopäätöksensä (ja totta kai jokainen hyvä ihminen silloin alkaa vaatia muutosta).

Historia & yhteiskuntaoppi (joiden ope musta toivon mukaan joskus tulee) lienevät hyviä aineita kriittisen pedagogiikan soveltamisen kannalta. Historian kautta voi näyttää asioiden historiallisuuden, valinnat, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen. Paitsi, että samalla pitäisi ehtiä opettaa antiikin pylvästyypit ja keskiajan kirkkomuodit & muuta tuiki tarpeellista. Kyseenalaista nyt siinä voittajien historia, kun valtaosa opetuksesta kuitenkin on sitä (tässähän on niitä välineitä koko koululaitoksen kriittiseen tarkasteluun;).

Yhden konkreettisen vinkin jätkät antoivat kirjassaan liittyen nimenomaan historian opetukseen, nimittäin että opetuksessa tulisi nostaa esiin alistettujen ryhmien taistelu. Kai pointtina on tarjota historian toislle, kuten naisille, positiivisia samaistumiskohteita ja näyttää, että omien oikeuksiensa puolesta voi taistella ja siitä saattaa seuratakin jotain. Tätä lukiessa tuli mieleen, että selittääköhän kouluhistorian mieskeskeisyys osaltaan sitä, miksi poliittinen historia ja yleinen historia ovat tiedekuntiensa suunnilleen ainoat aineet, missä sukupuolijakauma on niinkin epänormaali kuin fifti-fifti. Mä ainakin muistan koulussa (ja edelleenkin) historian tunneilla miettineeni, missä minä olen, vaikka historiasta tykkäsinkin. Henkilökohtaisesti kaikenmaailman Boudiccat oli mulle hyvin tärkeitä, näyttivät etteivät kaikki naiset vain kokanneet ja pesseet ja tulleet hakatuiksi. Myöhemmin olen tietty oppinut, ettei naisten elämä historiassa ole ollut lainkaan sitä, millaiseksi sen koulussa kuvitteli, mutta ei kukaan koulussa kertonut millaista se oli, jolloin kuvaan astuivat myyttiset ”perinteiset sukupuoliroolit”, jotka todellisuudessa keksittiin joskus 1700-1800-luvuilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s