Kandintyö – Kotieläimet koulukirjojen sivuilla 1930-1970-luvuilla

Lisäsin kandintyöni.

Voisin oikeastaan samalla kertoa lyhyesti kandintyöstäni. Otsikko on ”Kotieläimet koulukirjojen sivuilla 1930-1970-luvuilla. Diskurssianalyyttinen tutkimus koulukirjojen eläinkuvista”. Tutkielma nojautuu teoreettisesti yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen, tarkemmin ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologian (nuoreen) perinteeseen. Lähtökohtana on, että se mitä eläimistä ajattelemme ja miten niitä kulttuurisesti merkityksellistämme, määrittää eläimiä vähintään yhtä paljon kuin niiden biologia. Luokittelemme eläimiä lemmikkeihin ja tuotantoeläimiin, hyöty- ja haittaeläimiin, villeihin ja kesyihin eläimiin. Näillä luokituksilla on konkreettisia seurauksia: lemmikki- ja riistaeläintä koskevat erilaiset lait ja säännöt. Lemmikkikoiran ja tuotantosian elämän puitteet ovat melko erit riippumatta siitä, että näiden kahden eläimen kognitiiviset kyvyt ovat melko samanlaiset. Osaltaan nämä luokitukset mahdollistavat tilanteen, jossa toiset eläimet (lemmikit) ovat suuren hellyyden ja huolenpidon kohteena samaan aikaan, kun toiset (tuotanto- ja koe-eläimet) elävät järkyttävissä olosuhteissa puhtaasti ihmiselle tuottamansa hyödyn vuoksi. Ambivalenssi, joka leimaa ihmisen eläinsuhdetta onkin yksi yhteiskuntatieteellistä eläintutkimusta kiinnostavista kysymyksistä. Lisäksi keskeinen kysymys ovat ihmis-eläin eronteko, jossa kaikki muut eläimet nilviäisistä nisäkkäisiin niputetaan yhteen ryhmään ja ihminen erotetaan omakseen. Eläimet nähdään ihmisen toisena, jota vasten ihmisyyttä peilataan. Ihmisen ja eläimen raja on yhteiskuntamme tarkimmin varjeltuja ja sitä on pyritty vaalimaan tarkkaan. Milloin ihminen on ollut ainoa sosiaalinen, huumorintajuinen, ruokansa valmistava tai rationaalinen eläin. Nykyisin jaottelu elää vahvana, vaikka muun muassa ihmisapinoista tehty tutkimus onkin horjuttanut jakoa. Käsittelen työssä myös eläinasenteiden muutosta Euroopassa Keith Thomasin tutkimuksen kautta. Päälinjana on ollut siirtyminen vähemmän ihmiskeskeiseen luonnon ymmärtämiseen ja empaattisempaan eläinsuhteeseen. Hyväksikäyttöön perustuva luonnonymmärtäminen on saanut rinnalleen vaalivan ajattelutavan. Tämä muutos kytkeytyy sekä materiaalisiin muutoksin (ihmisen yhä lisääntyvä luonnonhallinta teollistumisen myötä, kaupungistuminen) että mentaalisiin muutoksiin (esim luonnontieteelliset luonnon luokitukset, evoluutioteoria, sekularisaatio).

Aineistona käytin kansakoulun luonnontiedon ja äidinkielen oppikirjoja. Rajasin tarkastelun kotieläimiin (tässä hevonen, kana, lehmä, kissa, koira, sika). Tutkimuskysymykseni oli, millaisin tavoin eri eläimistä puhutaan, miten puhetavat eroavat toisistaan ja mitä käytetty puhe kertoo suhteesta eläimiin. Lisäksi olin kiinnostunut siitä, miten erilaiset puhetavat mahdollistavat, helpottavat tai vaikeuttavat eläinten hyväksikäyttöä.

Koulukirjojen puhe oli yllättävänkin moninaista. Eläimet voitiin nähdä niin hyödykkeinä, biologisina olentoina, suojelun kohteina kuin mielekkäinä tovereinakin. Myös inhimillistävää puhetta esiintyi. Hyötypuhe muodostui usein dominoivaksi, erityisesti tuotantoeläinten kohdalla. Ajallinen muutos oli kiinnostava. Vielä 1930- ja 1950-luvuilla hyväksikäytön oikeutus oli selvä. Ihminen nähtiin luonnon vastuullisena herrana, jolla oli oikeus käyttää eläimiä haluamallaan tavalla. 1970-luvulle tultaessa (jolloin maatalouden rationalisointi alkoi Suomessa laajassa mitassa) tämä oikeutus oli asettunut kyseenalaiseksi, luonnontiedon kirja perusteli lihan syöntiä ja tehotuotantoa välttämättömyydellä. 1970-luvulla eläinkuvaukset olivat myös paljon kaukaisempia ja niukempia luonnontiedon kirjojen puolella kuin aikaisemmin. Äidinkielessä sen sijaan toistui aikaisempien kirjojen maalaisidylli. Voi ajatella, että 1970-luvulla ollaan melko lähellä nykyistä eläinsuhdetta: koulukirjat eivät entisaikojen tapaan kerro konkreettisesti eläinten hoidosta vaan tuotantoeläimet esitellään etäännyttävään tyyliin. Samaan aikaan lastenkirjat ja kotieläintilat välittävät lapsille idyllistä kuvaa maataloudesta. Oikea maataloustuotanto sen sijaan tapahtuu kaukana tiloilla, jonne hygieniasäännöt estävät pääsyn. On helppoo olla tietomättä tehotuotannon ongelmista ja ne on helppo unohtaa. Toinen keskeinen havainto oli hyötydiskurssin hallitsevuus ja vaarat, jotka liittyvät sen käyttöön.

Tässä nyt jotain työstä. Sitä oli hauska tehdä, suosittelen koulukirjoja aineistona kaikille. Jos kiinnostaa, voi sen lukaista. Jos sosiologinen eläintutkimus kiinnostaa, hyvän johdatuksen tarjoaa Salla Tuomivaaran gradu

2 kommenttia artikkeliin ”Kandintyö – Kotieläimet koulukirjojen sivuilla 1930-1970-luvuilla

  1. Löytynee myös jokunen sivusto, joka osoittaa evoluution todeksi, samoin jokunen tieteellinen tutkimus. Evoluutio-opin oikeellisuus tai vääryys ei tosin oikeastaan liity juuri mitenkään kandintyöhöni tai tähän kyseiseen postaukseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s