Miten voi pärjätä jos ei osaa kirjoittaa?

Sitoutumattomalle vasemmistolle osoitettu kirjoituskoneella kirjoitettu kirje alkaa:

Arvoisa Heltsinkingin Ylioppilaskunnan vaikuttavin elin Sitoutumaton Vasemmisto-Yhdistys .

Allekirjoittanut on jo useamman vuosikymmenen aikana yrittänyt saada vasemiston piirissä eli Demaripuljuun älliä jotta ei koko ajan oltaisiin näiden suurituloisten pelkkijä Perseennuolijoita. Mutta kaikki on ollut turhaa. Nämä parhaat työläisten kupaajat sekä herrojen ainaiset perseennuolijat kuten tämä joka sai nyt viimeksi kun jäi pois tieltä kansankusetuskomuunista niin tälle herrojen parhaalle kähmintä muijalle annettiin vielä tällainen korrutiovirka palkinnoksi kun hällä oli jo tämä ministerimulkuntitteli. Kyl on sitten vituttana jo siitä lähtien kun annoin iäneni kerran tälläiselle saatanan herrain perseen parhaalle nuolijalle.

Myöhemmin:

Tarja Pressa sanoi tuannoin hesarissa että herrain palkat ovat piässeet karkoomaan noususuhdanteen vallitessa. Voi perkele ei tiellä täysinmätäsoomessa ole vuodesta 1989 ollut TAVALLISELLA IHMISELLÄ NOUSUKAUTTA MUTTA NÄILLÄ YHTEISKUNNAN KUSETTAJILLA NÄILLEHÄN ON TAATTU HAMAAN HAUTAAN ASTI JO VITUN ÄLYTTÖMÄT ELÄKKEET JA AINAINEN LIKSAN LISÄÄMINEN.

(pisteet lisätty)

Kirje oli lähetty Helsingin yliopiston postilokeroon ja sen kuoreen oli kirjoitettu: ”Helsingin Yliopisto Ylioppilaskunnassa vaikuttava Sitoutumaton vasemmisto-yhdistys . Tämä paljastaa, että kyse on jonkinmoisesta palautteesta heinäkuussa myöntämämme Mikael Lilius -solidaarisuuspalkinnon pohjalta. Muotuilu on nimittäin tismalleen sama kuin Hesarin uutisessa palkinnosta. Kirje jatkuu yhtä puhekielisenä, virheitä vilisevänä ja asiallisena loppuun asti. Koherenssi ei myöskään parane. Kirjoittaja purkaa kaiken turhautumisensa niin kansanedustuslaitokseen (”kansankusetuskommuuni”) kuin ammattiyhdistysliikkeeseenkin. Osansa saa myös niin sosiaalidemokraattinen puolue (”Demariääliöittenliitto”) kuin istuva presidenttikin (”Mähnäniemen Mampseli Pressa Tarja”). Voitte kuvitella kuinka hauskaa meillä oli kokouksessa, kun kirje luettiin ääneen. Oli myös hauska ajatus, että palkintomme on liikuttanut jotakuta niin paljon, että hän oli vaivautunut kirjoittamaan kaksi sivua tekstiä. Eikä kirjoittaja keskimäärin edes ole kovin väärässä.

Selvästikään kirjoittajalle tekstin tuottaminen ei ole jokapäiväinen harrastus. Murteellinen puhekieli, rakenne, pisteiden puute ja kirosanojen määrä kertovat, ettei kirjallinen kieli ole kirjoittajalle kovin tuttua tai ettei hän piittaa sen säännöistä. Oli kummin tahansa, herää kysymys, mitkä ovat ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnassa, kun tällaista perustaitoa ei ole. Mitkä vaikutuskanavat eivät vaadi kirjoittamista? Miten edes selviää työnhakemisesta tai Kelan lomakkeista?

Nuoremmissa sukupolvissa tuskin on kovin monta aivan yhtä huonosti kirjoittavaa, mutta kuten yläastelaisten tai lukiolaisten huonolla äidinkielentaidolla pilailevat lehtikirjoitukset kertovat, on jengiä, jolle oikeaoppinen kirjakielinen kirjoittaminen ei ole helppoa. Siis jo tällaisessa perusasiassa, jonka suhteen ihmisten voisi kuvitella olevan suurinpiirtein samalla viivalla, me korkeasti koulutetut tai kouluttautuvat päivittäin kirjoittamisen kanssa tekemisissä olevat, olemme paremmassa asemassa. Tietyllä tapaa tilanne voi jopa olla nyt pahempi kuin aikaisemmin. Aikaisemmin ammattiyhdistysliike paikallisosastoineen on todennäköisesti tarjonnut apua. Lisäksi keskiluokkaisia taitoja on opeteltu yhdessä puolueiden ja ammattiyhdistyksen organisoimissa ryhmissä. Nykyisin työväenpuolueiden ja ay-liikkeen kadotettua kosketuksensa ruohonjuuritasoon, ihmiset ovat ongelmineen aivan erilailla yksin.

Kaverini joutui äskettäin täyttämään toimeentulotukihakemuslomakkeen. Täytettyään sen kaikella usean vuoden yliopistokoulutuksen tuomalla taidolla sellaiseen muotoon, että tukea todennäköisimmin tippuisi, hän jäi miettimään miten etuoikeutettu tässäkin suhteessa on. Ne ihmiset, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja kaikken riippuvaisimpia yhteiskunnan tuesta, ovat usein myös ne joilla on kaikkein huonoimmat edellytykset huolehtia oikeuksistaan.

Viime syksynä julkisoikeuden kurssilla opin, että opiskelijat ovat se ryhmä, jolta tulee kaikkein eniten valituksia heitä koskevista Kelan päätöksistä. Tämä ei johdu siitä, että opiskeljoista koskevissa asioissa tehtäisiin eniten virheellisiä päätöksiä, vaan siitä, että opiskelijoilla on tietoa ja resursseja puolustaa oikeuksiaan.

Vaikka välillä tuntuu, ettei meilläkään ole ihan tarpeeksi tietoa. Itse esimerkiksi opin vasta kyseisellä kurssilla, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja että kaikista itseä koskevista päätöksistä on oikeus valittaa. Miksei tätä kerrottu koulussa?

Yksi kommentti artikkeliin ”Miten voi pärjätä jos ei osaa kirjoittaa?

  1. Tuo on kyllä edelleen minusta niin outo, mutta myös mahtava, juttu, että saitte tuon kirjeen. Selkeästi oli iloa tuosta solidaarisuuspalkinnosta.

    Asioidensa hoitamiseen tarvittavan tiedon ja osaamisen määrä on oikeastaan ällistyttävä. Isäni (FT) totesi joskus, ettei tajunnut yhtään mitään kun oli pikkuveljeni kanssa kelassa setvimässä tuki- ym. asioita. Ja asiassa oli kyse tuesta niille, jotka tarvitsevat tukea nimenomaan tuollaisten asioiden kanssa!

    Byrokratia on mielenkiintoinen asia. En missään nimessä usko pahantahtoiseen suunnitteluun, joka pyrkii tekemään asioista itsetarkoituksellisen vaikeita. Mutta Suomen tapauksessa järjestelmä on varmaan kehittynyt ”luonnollisesti” pikkuhiljaa sekavaksi, monimutkaiseksi ja lopulta aika kaus tavallisesta ihmisestä.

    Sen huomaa itsekin töissä, jossa on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla, ja aina uudelleen jaksaa hämmästyttää se, että yllättävän usein jengi on ihan pihalla kun niiden pitäisi löytää täältä kirjastosta jotain tms.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s