Opiskelija, tunne oikeutesi!

 

HUOMIO! Opintotukisäädökset ovat muuttuneet tämän julkaisemisen jälkeen enkä ole uusista itse täysin perillä. Tarkista oikeat tiedot esim. Kelasta!


Käsittelimme eilen Helsingin yliopiston opintotukilautakunnan kokouksessa edistymisen seurannan tapauksia. Jos opiskelijan opinnot eivät etene vaadittavaa tahtia (4,8op/kk, ensi syksystä 5op/kk), joutuu opiskelija lukuvuotta seuraavana syksynä edistymisen seurantaan. Seurannasta selviää joko suorittamalla 18op syksyn aikana tai selittämällä hyväksyttävällä syyllä opintojen hidasta etenemistä. Syyksi kelpaa oma tai läheisen vakava sairaus tai kuolema tai muu vaikea elämäntilanne. Lisäksi syyn on oltava tilapäinen. Työnteko tai esimerkiksi lapsen saaminen eivät ole hyväksyttäviä syitä.

Eilisessä kokouksessa käsittelimme erilaisiin syihin vedonneiden opiskelijoiden tapauksia ja meillä oli kolme ratkaisuvaihtoehtoa: jatkaa tuen maksemista normaalisti, myöntää tuki määräaikaisena tai lakkauttaa tuki. Ratkaisujen tekeminen ei ole näissä tapauksissa helppoa, koska kokonaistukiaika on rajattu pääsääntöisesti 55 tukikuukauteen. Onko opiskelijan kannalta parempi jatkaa tuen maksua, jos hidas eteneminen on ollut ongelma jo useampana vuotena? Jos tahti ei nopeudu, tukikuukaudet menevät “hukkaan” ja opinnot täytyy saattaa loppuun kokonaan ilman tukea. Toisaalta, mitä opiskelijalle seuraa tuen katkaisemisesta? Tajuaako hän hakeutua tarkoituksemmukaisemman tuen piiriin tai onko edes oikeutettu siihen? Tukiviidakon ongelmat konkretisoituvat: ihmiset eivät osaa hakea tukia, joihin ovat oikeutettuja eikä oikeaa tukimuotoa välttämättä löydy, jos et asetu tarpeeksi selvästi mihinkään kategoriaan. Toinen ongelma, jonka opintotukilautakunnassa kohtaa, on kapea ja lokeroitunut käsitys ihmisen terveydestä. Opintojen on edettävä vaadittua tahtia vain tilapäinen hidastuminen annetaan anteeksi. Pitkäaikainen masennus, joka vaikuttaa opintojen etenemiseen koko opiskelun ajan ei ole selitys tai oppimisvaikeus, jonka vuoksi ei pysty vaadittuun tahtiin. Tällaisissa tapauksissa tukijärjestelmän logiikan mukaan opiskelijan kuuluisi hakautua toisen tukimuodon piiriin tai lopettaa opintonsa. Esimerkiksi masentuneelle opintojen eteenpäin saattaminen voi kuitenkin olla huomattavasti mielekkäämpää kuin viruminen sairaspäivärahalla, jolloin opintoja ei periaatteessa saa suorittaa. Kukaan ei tosin valvo tätä, joten käytännössä sairauspäivärahalla opiskelu on mahdollista. Voi myös olla, ettei elämäntilanne oikeuta muihin tukimuotoihin, mutta hidastaa opintoja pitkäaikaisesti.

Opintotukilautakunnan mahdollisuudet neuvoa opiskelijoita muista tukimuodoista ovat rajalliset, koska ne eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan. Tässä lyhyesti tietoa muista tukimuodoista, jos lakkautuspäätös uhkaa:

1) Sairauspäiväraha
Jos sairastut ja sairaus kestää yli 15 päivää, voit hakea sairauspäivärahaa. Jos opintosi eivät sairauden takia etene, kannattaa sairauspäivärahaa hakea. Muista hakea myös asumistukea.
Kelan opas sairastavalle opiskelijalle

2) Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja olet oikeutettu siihen, jos et ole oikeutettu mihinkään muuhun tukeen. Opiskelijoiden kohdalla toimeentulotuen myöntämisen kriteerit vaihtelevat. Opintotuen keskeydyttyä tai loputtua toimeentulotukea kannattaa hakea ja sitä täytyy myöntää, mikäli et voi hankkia toimeentuloasi mistään muualta. Toimeentulotukea haetaan omalta sosiaaliasemalta.
Helsingin sosiaaliasemat
HYYn toimeentulotuki-info

3) Yleinen asumistuki
Jos et ole oikeutettu opintotukeen (se on katkaistu tai loppu), voit hakea yleistä asumistukea.
Kelan asumistukisivut ja -laskuri

Yksi konkreettinen parannus olisi mahdollistaa osa-aikaineen opiskelu sairauspäivärahalla. Opiskelulla voi olla etenkin mielenterveyden sairauksien kohdalla kuntouttava vaikutus ja lisäksi tämä helpottaisi siirtymää takaisin täysipäiväiseen opiskeluun. Tämäkään muutos ei ratkaise kaikkia ongelmia. Tässäkin tapauksessa vastikkeeton perustulo olisi hämmästyttävän hyvä ratkaisu. Perustulon kautta omatahtinen opiskelu olisi mahdollista. Perustulo myös ylittää kokonaan kontrolliin ja väärinkäyttöön liittyvän problematiikan. Kun tuki on automaattinen, sen käyttöä ei tarvitse valvoa eikä sitä voi käyttää väärin.

5 kommenttia artikkeliin ”Opiskelija, tunne oikeutesi!

  1. Tuo kolmoskohdassa mainittu osa-aikainen opiskelu sairaspäivärahalla olisi erittäin tarpeellinen pikaisestikin. Pitkän sairastamisen jälkeen voit epäillä olevasi riittävän hyvässä kunnossa opiskelemaan, mutta mitenkään et voi sitä luvallisesti testata. Onhan tämä työelämässäkin käytössä…

  2. On tosi harmi, ettei osa-aikaista opiskelua tullut mukaan, kun sairauspäivärahan estosuhde (opintotuki keskeytyy automaattisesti, kun saurauspäiväraha alkaa, aikaisemmin ajankohta, jona hait sairauspäivärahaan vaikutti sen suuruuteen) poistui syksyn alusta. HYYssä ollaan pidetty esillä tänä vuonna osa-aikaista opiskelua. Pääosin palaute on ollut posiitiivista. Vastaava on tosiaan jo mahdollista työnteon osalta. Lisäksi uudistus ei maksaisi käytännössä mitään.

  3. Yksi porsaanreikä on, en tosin suosittele sitä kenellekään eikä kukaan nuorena sitä halua. Mutta jos siihen tilanteeseen joutuu, niin kannattaa ottaa hyöty irti.

    Eli siis jos joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, ei kukaan estä opintoja. Saa tehdä minkä jaksaa, paljonkin. Ja jos ei jaksa, voi olla tekemättä. Näin itse olen toiminut ja näin minulle aikanaan sanottiin Valtiokonttorista, joka eläkkeeni maksaa. Bruttotulot ovat isommat kuin opintotuki. Mutta matkoihin, kahden eri asuinpaikan ylläpitämiseen ja lasten elatusmenoihin kuluu rahaa niin, että jos nuo vähennetään pois, voi opintotuella opiskelevalla jäädä enenmmä rahaa elämiseen.

    Jäin tai siis sain toistaiseksi voimassa olevan työkyvyttömyyseläkkeen jokin vuosi sitten 40 vuotiaana. Se oli alku uudelle akateemiselle uralle. Ensin maksullisia kokonaisuuksia tein, sitten pääsin sisään oikeaksi opiskelijaksi. Yksi tutkinto on jo takana. Luultavasti kukaan opikselikaverini ei tiedä, että saan tuen eläkkeestä tai että edes sairastan yhtään mitään.

    No, näin opiskelevien osuus lienee tosi marginaalista. Mutta jos eläkeläinen pystyy opiskelemaan vähän vaihdellen 50-100 % teholla, niin lienee se kaikkien kannalta parempi vaihtoehto kuin istua päivät lähikuppilan kaljaringissä tai vaan muuten tappaa aikaansa esimerkiksi leikkelemällä paperinukkeja jossain ns. ”terapiapaikassa”. Kun vanhuuseläkkeeseen on vielä lisäksi yli 20 vuotta aikaa.

    Jos jaksaa opiskella vaikka välillä puolella teholla, on se parempaa kuntouttamista, kuin mitkään terapiatoimet tai käytännössä ilmainen työnteko jossain ns. ”sosiaalisessa” yrityksessä. Niissä saatetaan maksaa 4 tunnin päivästä alle 9 euroa, siis koko päivästä!

    Eli tällaista viestiä tässä ehdokkaalle. Olisi ihan kiva nähdä jotain tilastoja, montako meitä toimii Hesassa tällä tavalla ja saa rahoituksen eläkkeestä? Onko kymmeniä vai satoja, tuskin kuitenkaan tuhansiin päästään. Voi olenko tässä yksinäinen susi tällä alalla.

    • Joissain tapauksissa sairauseläke voi olla paras vaihtoehto. Opiskella saa rajatta ja töitäkin tehdä jonkin verran. Muistaakseni sairauden on täytynyt kestää vähintään vuoden ja että sairauseläkkeelle pääsee täytyy olla työkyvytön. Ihan jokaiselle mielenterveysongelmien kanssa kamppailevalle opiskelijalle sairauseläke ei siis ole mahdollinen. Ymmärrän myös, että moni pelkää sairauseläkkeen leimaavuutta, eikä välttämättä ole halua myöntää, että tilanne on niin paha, että joutuu eläkkeelle. Sairauseläkkeen voi kuitenkin keskeyttää, mikäli työkyky palaa.

      En tiedä kuinka yleistä tutkintotavoitteinen opiskelu sairauseläkkeellä on. Kuitenkin ilmeisesti ainakin Helsingissä on olemassa sellainen käytäntö, että jos vakavammasta mielenterveysongelmasta kärsivä aloittaa opinnot hänet ohjataan sairauseläkkeelle. Tai näin ainakin tapahtui skitsofreniaa sairastavalle ystävälleni, joka oli ollut ennen opintojen aloittamista useamman vuoden töissä. Käytäntö tuntuu järkevältä. Näin sairaan ihmisen on helpompi opiskella, kun taloudellinen tilanne on parempi kuin opintotuella eläessä eikä toimeentulo ole sidottu opinnoissa etenemiseen.

      Olen aivan samaa mieltä opiskelun kuntouttavasta vaikutuksesta. Se on usein huomattavasti mielekkäämpää kuin leikkipalkalla tehty työ. Eikä kukaan yksin terapialla parane, elämän sisältö on löydettävä vastaanottohuoneen ulkopuolelta.

  4. Niin, tuo eläkehomma on aika ristíriitaista. Tiedän tapauksia, joissa ihminen on muutamaa vuotta vailla vanhuuseläkettä. Mutta työkyvyttömyyseläkettä ei vaan anneta. Itselleni toistaiseksi voimassa oleva eläke tuli hakematta, haettiin vaan ties monenneno kerran päktäeläkettä eli kuntoutustukea. Sitten tuli pyytämättä toistaiseksi voimassa oleva eläke. Ensin se tietysti oli shokki. Mutta kun selvitin kaikki mahdollisuudet mitä se tarjoaa, asenne muuttui. Vapaasti saa opiskella ja työtäkin saa tehdä kohtuullisen paljon, tulorajan puitteissa melkein puolipäiväisesti. Ainoa raja on, että tuloraja ei saa ylittyä. Tai sekin on mahdollista hetkellisesti, mutta silloin pitää laitta eläke katkolle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s